Torvenkylän lauman eloa ja elämää

Meidän kennelin ihanien pentujen eläessä omaa elämää sijaisemon ja tämän ihanan perheen hoivissa, on Torvenkylän lauman elämä jatkanut kulkuaan omalla tahdillaan. Kovin olin toisenlaiseksi ajatellut loppukesän eli pienten tassujen töpötystä Onnelassa sekä pentujen kasvun seuraamista, mutta aina suunnitelmat ei mene kuin on ajatellut. Elämää se ei kuitenkaan saa estää ja sitä onkin jatkettu tilanteeseen sopeutuen.

Kaikkien koirien kanssa on metsälenkkeilty tai käyty nauttimassa kävelyistä merenrannalla, nautittu kesäpäivistä pihalla sekä telttaöistä mamman henkivartijana. Ilmari kävi myös Isokyrössä luonnetestissä (LTE) ja täytyy kyllä ensikertalaisena sanoa, että kyllä oli hieno kokemus. Kannustan kyllä kaikki menemään testiin, se kertoo koirastasi paljon. Itse sain hyvinkin vahvistusta siihen millainen Ilmari on ja kuinka se toimii eri tilanteissa.

Yli puolen vuoden tauon jälkeen, saimme myös Sakun kanssa vetää työvaatteet ylle, sillä lukukoirailu alkoi taas. Kyllä oli kirjastoissa monta innokasta lukijaa ja monen moista tarinaa saikin Saku taas kuulla vieressä maaten. Tämä lukukoirailu on niin Sakun juttu ja lapset rakastaakin herraa täysin rinnoin. Sitä rapsutusten ja paijausten määrää joiden kohteeksi Saku joka kerralla "joutuu". Ilmarin kanssa pääsimme myös pitkän tauon jälkeen koiranäyttelykehiin (kaksi ryhmänäyttelyä samana viikonloppuna ihan lähikunnissa). Kyllä oli ikävä sitäkin puuhaa, täytyy myöntää. Tuttuja naamoja kehän laidalla, hauskaa jutustelua ja höpinää muiden kanssa sekä oman koiran esiintymistä sekä arvostelua jännäten. Nyt tässä tulee taas taukoa näyttelyihin, kun käytännössä koko sisähallikausi on jo peruttu. Ehkä ensi vuoden toukokuussa saa taas kehän laidalla nauraa kanssakilpailijoiden jutuille ja jännätä oman koiran lopputulemaa. Onnellinen olen kauden lopetuksesta, sillä rusetti ja pokaali tuli kotiin tuomisina Kokkolasta. -Jenni-